Pienempi puskee unihepan turvan kiinni naamaani. "Heppa syö äitin! Namia!"
"Kenenkäs viereen sinä yöllä kömmit, jos heppa syö minut?" kysyn.
Pienillä kasvoilla välähtää mietteliäs ilme. Sitten se tökkää sormella poskeeni ja toteaa: "Olet!"
Kohta heppa syö minut taas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti