Ne istuvat vierekkäin penkillä. Kuorin niille mandariinin, isompi tahtoi ostaa kaupasta. Aiemmin ei ole maistunut.
"Nam, äiti, onpa tosi hyvää!" se sanoo silmät loistaen ja imeskelee mehuja mandariininlohkosta. Kelmumaista kuorta se pyörittelee pitkään käsissään ja laittaa sen lopulta samaan kasaan kuorien kanssa. Pienempi on napsinut sillä välin pöydällä olevat lohkot yksi kerrallaan suuhunsa.
"Äiti me tahdotaan lisää!" Kuorin niille toisen mahdariinin. Nyt lohkot häviävät vuoron perään molempiin suihin, isompikin jättää kursailun.
"Jätetään tuo viimeinen iltapalalle", ehdotan. Pellavapäät vierekkäin katsoa napittavat penkiltä anovasti. "No joo, saatte viimeisenkin. Ostetaan sitten kaupasta lisää." Pienemmän kasvoille nousee hymy. "Kuori se jo, äiti!"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti