maanantai 5. lokakuuta 2015

90-luvulla: optikolla

Isä ajaa auton portista pienelle pihamaalle. Nousen portaat ovelle, ulko-oven saranat narahtavat. Eteinen on viileä.

Avaan oven aulaan, valo tulvii vastaan. Jätämme takit naulakkoon, istumme aulassa oleville tuoleille.

Optikko tervehtii, kutsuu huoneeseen. Istun korkealle tuolille, optikko siirtää laitteen eteeni. Laitan leukani tyynylle. Ovelta kurkkii pieni poika, yläkerrasta kuuluu vauvan itkua. "Kumpi näkyy paremmin, punainen vai vihreä? Tämä vai tämä?"

Kävelen optikon perässä takaisin aulaan, sitten huoneeseen, joka on täynnä silmälaseja. Lattialankut narisevat askelten alla. Sovitan kehyksiä, valitsen lopulta vihertävät. Ovat viikon päästä valmiit.

Ulkona on hämärtynyt, katuvalot ovat syttyneet.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti