Isä toi minut aamuvarhaisella huoltoasemalla, aamukastetta on vielä joka puolella. Seison huoltoaseman kulmalla, odotan.
Vanha nainen laittaa pyörän pyörätelineeseen, mumisee itsekseen. Oli kesä tai talvi, se pyöräilee. Satoja kilometrejä viikossa, ehkä päivässä.
Autoja ajaa ohi, osa kääntyy huoltoasemalle. Repussa kansio täynnä haastatteluja. Tapaan pian mehiläismiehen, pojan joka puhuu traktoreista. Koulutytöt ovat nyt samanikäisiä kuin minä. Osalla jo perheet.
Punertavanruskea auto kaartaa huoltoaseman pihaan, en tunne automerkkejä. Näen ratin takana tutut kasvot. Heilautan kättä, kiipeän reppuineni auton kyytiin.
Matka alkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti