Kello on kahdeksan. Äiti on avannut huoneen oven, käy toistamiseen hoputtamassa. Nousen ylös, raahaudun vessaan, pesen hampaat, syön äkkiä murot, puen päälle. Linja-auto on meidän kohdalla kaksikymmentä yli.
Ulko-ovelta näkyy vajaan kilometrin päässä mäkeä alas ajava linja-auto. Juoksen pihatien risteykseen, linja-auto ohittaa minut tiellä. Pienemmät nousevat auton kyytiin.
"Ykstoista", sanon kuskille ja raahustan omalle paikalleni. Kolmas tai neljäs penkki kuskin puolella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti